Mitähän kaikkea on Liisan elämään tulossa?
Liisa nappaa tiukkaan tahtiin punaviinipullostaan. Liisa ja maa tuntuvat pyörivän samaan tahtiin. Liisa näkee edessään Arturon kasvot ja kiihkeät silmät. Liisaa oikein heikottaa, millaista olisi vaipua miehen kuumaan syleilyyn ja antaa kerrankin mennä. Ilman velvoitteita ja turhia rajoitteita soveliaisuudesta. Aviomies ja pojat ilmiselvästi ihmettelevät Liisan viinin litkimisen tahtia ja Liisaa alkaa ärsyttämään toden teolla oman miehensä jeesustelevat ilmeet.
Pitäisi mies huolen vain omista kaljan juonneistaan ja säälittävistä pullopiiloistaan. Liisaa ihan nauratti, kun hän muisti miten mies oli vienyt autotallin kaappiin työvaatteiden taakse ison laatikkoviinin. Sieltä mies kävi salaa napsimassa posket punoittaen viininlitkuaan ja jutut vain hurjenivat joka reissun jälkeen. Hitot, miettii Liisa. Täällä eletään vain kerran ja nyt on minun vuoroni. Olen tehnyt ihan kaiken tämän epäkiitollisen perheen eteen. Liisa läiskäisee makuuhuoneen oven kiinni ja antautuu ihanasti unien valtaan.
Liisa herää säpsähtäen, sydän tykyttää ja suussa maistuu ihan vanhalta viiniltä. Olo on mitä huterin ja kello näyttää sudenhetken tuntia. Liisa tietää, että unta saa odottaa pitkään. vaihdevuoden hormonit ja viini eivät todellakaan sovi yhteen. Liisa tuntee, miten oksennus nousee kurkkuun ja salaatin makua syöksyy suuhun saakka.
Liisa ryntää vessaan ja oksentaa ulos kaiken; viinin, elämättömän elämän sekä katkeruuden tunteet. Olo helpottaa ja Liisa nappaa kaiken uhallakin unilääkkeen. Parempi muutaman tunnin tokkura kuin kokonaan uneton yö.
Kaisan lempirooli
Liisa raahautuu kasvot valkoisina työmaalleen ja Kaisa on heti kärppänä kimpussa. Koska Espanjan ihme on hotellilla ja mitä Kaisa saa tehdä Liisan hyväksi? Oikein koko hoidonko? Liisaa tympäisee ja naurattaa samaan aikaan. Kyllä; Kaisa saa Liisan puolesta tehdä ihan mitä haluaa, kunhan saa lemmenkipeän miehen pysymään hotellissa. Liisa neuvoo Kaisaa kertomaan, että on nyt lomamatkalla Lapissa ja sinne ei saada yhteyttä kuin savumerkein.
Rami kyttää haukkana naisten puheita ja laskee yhteen asioita. Onko siis Liisa, tuo kaikkien hyveiden perikuva langennut syntien poluille. Ramia naurattaa jo ajatuskin Liisasta riettauden tiellä. Kaisaa taas ei tarvitse epäillä, nainen on varmasti tehnyt kaikki mitä voi kuvitella.
Rami kuuntelee tarkkaan ja ymmärtää, että asiaan liittyy jokin ulkomainen heppu. Rami siis aikoo tulla myös samaan paikkaan, kuin Kaisakin illalla. Vaikka salaa, mutta Ramin on tiedettävä missä oikein mennään. Liisaa Rami hieman arastelee, mutta Kaisaa olisi hyvä saada näpäyttää ihan kunnolla sievälle nenälle. Ramin taskussa kilahtaa ja Tomihan se sieltä lemmenviestiä lurittaa. Tomia niin haluttaisi kokeilla purjehdusta ja Ramillahan on se komea paatti. Rami naputtaa nopeasti vastauksen; kyllä. Voisihan Tomin vaikka vahingossa tiputtaa reunan yli, välähtää Ramin kierossa mielessä.
Arturon valinnan vaikeus
Arturo on saapunut Suomen kamaralle ja näkee ympärillään vain kauniita naisia. Suloisia vaaleaveriköitä, reheviä punatukkia sekä upeita tummia kaunottaria. Mies flirttailee täysillä ja tuntee, miten leopardipöksyt kostuvat hiestä. Rintakarvatkin ihan pörhistyvät noin kauniiden naisten edessä. Arturo saapuu Pikkukaupungin hotelliin ja ensitöikseen hurmaa respan tytöt. Arturo kehuu ja kiittää sekä pyörii oman napansa ympärillä. Miten voikin olla kaikki niin upeaa ja kaunista täällä ihanassa Suomessa.
Paikalliset kaljakuppilan kanta-asiakkaat eivät niin liukkaasta ulkomaan elävästä innostu. Omituinen söheltäjä liituraitapuvussaan, paidan napit auki napaan saakka. Arturoa eivät miesten katseet haittaa, hän on huomannut baaritiskillä upean ilmestyksen.
Kaisa istuu pikku hamosessaan jalat sievästi supussa. Silkkipaita on somasti ja huulet punattu samaan sävyyn. Kaisa hyväilee drinkkiään ja Arturo tuntee jo käden liikkeet leopardipöksyissään. Liisa unohtuu saman tien ja miehen kaikki huomio kiinnittyy upeaan naiseen.
Arturo ei saa silmiään irti silkkipaidan alla näkyvästä rintojen kaaresta ja ääni käheänä esittelee itsensä. Kaisa vastaa viileällä äänellään ja Arturo tuntee kuinka kaikki veri pakenee juuri sinne minne pitääkin. Tässä on syy, miksi mies lensi tänne kylmään Pohjolaan.
Tarina jatkuu…
Rakkaudella, Anne
