Uusi elämä selätti fibromyalgian

Särkyä, aamujäykkyyttä, väsymystä ja uupumusta. Tätä Anne Mäkilän, 50, elämä oli vuosikymmenien ajan.

Oireilu alkoi runsaat parikymmentä vuotta sitten. Tosin kipuja ja voimattomuutta oli ollut jo aikaisemminkin, mutta Anne muistaa, kuinka oli nuorempana peitellyt ja tukahduttanut vaivojaan.

Tutkimuksiin hän meni 30-vuotiaana oireiden pahentuessa. Mitään elimellistä syytä ei kuitenkaan löydetty.

  • Kyllähän itse tajusin, ettei voi olla normaalia, kun nuori, kolmikymppinen ihminen ei pääse sängystä ylös.
  • Aamujäykkyys oli paha, ja selkäkin petti välillä. Jotainhan täytyi silloin olla vialla.
  • Välillä käsi oli niin kipeä, että jouduin pitämään sitä kantoliinassa. Muistan kuitenkin olleeni tyytyväinen, kun kyse oli vasemmasta kädestä; eihän siitä silloin ollut haittaa!

Kun lääkärikin oli todennut, ettei Annessa ole mitään vikaa, siihen piti tyytyä. Helppoa se ei kuitenkaan ollut.

  • Olin itkuinen ja väsynyt. Toisinaan niskakin oli niin kipeä, etten olisi millään jaksanut kannatella päätä. Kortisonitableteista sain kuitenkin helpotusta, muuten ei olisi tullut mitään.

Sittemmin kokeissa selvisi, että elimistön tulehdustilasta kertova reumafaktori oli korkea. Myöhemmin tehdyt magneettikuvat eivät kuitenkaan tuoneet asiaan selvyyttä, myös veriarvot olivat olleet silloin normaalit.

Kun fibromyalgialle tyypilliset kipupisteiden painelut myöhemmin kertoivat kivuista, Anne sai fibromyalgia-diagnoosin vuonna 2001.

Kokeilevia hoitoja

Lihaksistossa ja sidekudoksissa kipua aiheuttavaan fibromyalgiaan ei ole täsmälääkitystä. Kokeilemalla pyritään parhaaseen hoitovasteeseen.

Annen sairautta hoidettiin ensin lääkityksellä, kuten kipu- ja mielialalääkkeillä sekä kortisonilla.

Sittemmin hän oli alkanut miettiä, mitä itse voisi tehdä fibromyalgian kukistamiseksi.

  • Ymmärsin, että nyt täytyy tehdä itse asialle jotain, en halua elää tällaista elämää!

Anne oli ollut jo pitkään kiinnostunut ravinnosta. Vuonna 2002 hän alkoi ottaa selvää ravitsemusasioista, vitamiineista ja ravintolisistä.

  • Jätin hiilihydraatit pois tosi pitkäksi ajaksi, söin paljon lihaa, vihreää ja öljyjä. Liiallinen proteiinien määrä ei kuitenkaan sopinut minulle, se aiheutti turvotusta, uupumista ja väsymistä.

Anne kertoo huomanneensa, että elimistö ja pää tarvitsevat hiilihydraatteja. Liian vähäiset hiilihydraatit lisäsivät esimerkiksi huonoa unen laatua.

  • Nykyisin syön jonkin verran hiilihydraatteja, alle 100 grammaa päivässä, ja se sopii minulle.

Anne oli pitkään täysin viljaton – kaikki viljat sekä peruna olivat kiellettyjen listalla. Nykyisin hän on antanut hivenen periksi.

  • Otan aamuisin yhden kauraleivän palan kahvin kanssa. Se toimii hyvin. Sen sijaan ruisleipään en koske, koska se aiheuttaa nivelkipuja.
  • Kala on monikäyttöinen proteiininlähde ja sopii varsinkin fibroa sairastavan ruokavalioon, Anne korostaa.

Hän painottaa myös juomisen tärkeyttä. Oma lempijuoma on lähdevesi, jota kuluu päivittäin vähintään kaksi litraa. Hän sekoittaa haaleana nauttimaansa veteen sitruunaa ja merisuolaa.

  • Ilman suolaa vesi ei imeydy. Suola ei myöskään laukaise yliaktiivista rakkoa, mikä on fibromyalgiassa tavallista.

Oma ruokailutapa

Annella kesti kauan löytää oma ruokailutapa, jolla voi hyvin.

  • Kyllä sen tuntee nopeasti, jos syö jotain sellaista, mikä ei sovi. Turvottaa ja on huono olo. Koetan syödä intuitiivisesti omaa kehoa kuunnellen, jolloin olo pysyy hyvänä. Lisäksi on pidettävä huolta säännöllisestä ateriarytmistä.

Anne vannoo ruokavaliossaan kohtuullisuutta ja joustavuutta kannustavaan 80-20 -sääntöön.

  • Pari, kolme vuotta sitten ymmärsin, kuka olen, ja sen myötä myös kivut helpottuivat. Pyrin noudattamaan isäni ohjetta: Pysy sellaisena kuin olet, se riittää.

Satunnaiset ”salaiset paheetkaan” eivät ole kiellettyjä.

  • Jos menen ravintolaan syömään, voin tilata hampurilaisen ja ranskalaiset tai pizzan. Karkki-, kakku- tai jäätelöhimoja minulla ei onneksi ole.

Värit, tuoksut ja maut ovat Annelle tärkeitä.

Liikuntaa suovedessä

Ravintolisät ovat kuuluneet Annen elämään jo muutaman vuoden ajan.

Suolistoa hellivät maitohappobakteerit hän sanoo kokevansa erittäin hyödyllisinä. Hän saa niitä hapankaalista, kombuchasta ja hapanmaitotuotteista.

Tästä voit ostaa käyttämiäni ravintolisiä suolistoni hyväksi.

Anne painottaa suoliston hyvinvoinnin merkitystä koko ihmisen terveydelle. 

  • Kun suolisto voi hyvin, myös keho ja mieli voivat hyvin.

Liikuntaa suositellaan fibromyalgiaa sairastavalle. Vähäinenkin arkiliikunnan lisääminen kannattaa.

Myös Anne korostaa liikunnan tärkeyttä.

  • Itselleni ei ’’liikkuminen’’ ole hankalaa, koska olen hyvässä fyysisessä kunnossa. Kestän hyvin raskastakin liikuntaa.

Erityisen mieluista on vesiliikunta. Talvisin Anne harrastaa vesijuoksua vähintään 3-4 kertaa viikossa uimahallissa, ja kesäisin vedessä liikkuminen onnistuu omalla Ilvesmäki-nimisellä mökillä Siikaisissa Satakunnassa.

Mökkeilyyn kuuluu lisäksi turvotuksia poistava turvesauna sekä paljuilu terveellisessä suovedessä. Ilvesmäen taikaa – sateen jälkeen

  • Olemme kaivaneet Ilvesmäelle suolammen. Siellä pulikoiminen tarjoaa suoturpeen hoitavat humushapot!

Stressi yhtenä syynä

Fibromyalgian syitä ei tarkkaan tiedetä. Se on kuitenkin pystytty osoittamaan, että stressi edesauttaa sairauden puhkeamista.

Annekin myöntää olleensa nuorempana stressaantunut.

  • Oli kova työstressi, ja elämä oli muutenkin erilaista kuin sen olisi pitänyt olla, hän summaa.

Anne tietää olleensa suorittaja, joka antoi kaikkensa muiden puolesta.

  • Hoidin muiden asioita ja kannoin heidän taakkojaan. Koska olen erittäin herkkä, imin muiden energiaa itseeni. Tarvitsen paljon omaa aikaa, mutta en tiennyt sitä silloin. Ihmisen tunne ja mieli ovat yhtä, ja minulla ne menivät myös kehoon. Ne varmasti vaikuttivat sairastumiseeni.

Armollisuuden oivaltaminen kasvatti Annen ymmärrystä itseään ja myös muita kohtaan. Itävaltalaisen psykiatrin ja neurologin Viktor Franklin kehittämän merkityksellisyyden tärkeyttä korostavan logoterapian avulla Anne löysi oman elämänsä merkityksen.

Tämän päivän Anne muistaa tarkasti: 17. maaliskuuta vuonna 2020 alkoi uusi elämä Ilvesmäen Rouvana, jota hän kuvailee ajasta ja paikasta riippumattomaksi omaksi unelmakseen.

Ilvesmäen Rouvana Anne löysi myös kirjoittamisen. Hän kirjoittaa säännöllisesti blogia, ja on julkaissut myös romaanin. Mitä on hyvä elämä?

Kipuilua ja uupumusta

Fibromyalgia kipuilee sidekudoksissa ja lihaksissa. Huono yöuni on tavallista. Potilailla voi olla myös psyykkisiä ja neurologisia vaivoja.

Tärkein oire on kehon eri osissa tuntuva lähes jatkuva kipu, jota kuvataan kolottavaksi, jäytäväksi, polttavaksi, kirveleväksi tai viiltäväksi. Kylmä, kostea ja vetoinen ympäristö sekä psyykkinen stressi lisäävät kipua. Myös väsymys, uupumus ja voimattomuus, turvotuksen ja puutumisen tunne ovat yleisiä. Lisäksi voi olla päänsärkyä, kuukautis-, maha- ja virtsaelinkipuja.

Mitään yhteneväisiä oireita ei fibromyalgiassa ole – sen takia puhutaan oireyhtymästä. Fibromyalgia on kuitenkin oma sairautensa.

Fibromyalgian syytä ei tiedetä. Sen puhkeamiseen vaikuttavat monet tekijät, joiden seurauksena syntyy eräänlainen keskushermoston herkistymisilmiö. Oireiden alkaminen yhdistetään myös infektioon, vammaan tai muuhun kiputilaan. Lisäksi sairastuneilla on usein muitakin sairauksia.

Niin ikään pitkäaikainen stressi voi laukaista sairastumisen.

Fibromyalgian toteaminen perustuu potilaan kokemiin oireisiin ja lääkärin tekemään kliiniseen tutkimukseen. Kyseessä ei ole tulehduksellinen sairaus, joten se ei aiheuta muutoksia labora- toriokokeissa.

Ennuste on hyvä, vaikka parantavaa hoitoa ei ole. Useimpien oireet lievittyvät vuosien kuluessa. Sairastuminen ei johda pysyviin elinvaurioihin eikä invaliditeettiin.

Yleisimmin fibromyalgiaan sairastuvat keski-ikäiset ja sitä vanhemmat naiset. Nuorilla se on harvinaisempaa. Arvioiden mukaan 2-5 prosentilla suomalaisista on fibromyalgia.

Fibromyalgiaan ei ole tiettyä kaikille sopivaa ja tehokasta hoitoa.

Yhtenä hoitona toimii stressin välttäminen ja mielihyvän lisääminen esimerkiksi lämpimillä kylvyillä ja hieronnalla. Joillekin sopivat kylmähoidot, kuten avantouinti. Myös keskusteluryhmät ja psykologinen tuki on koettu tärkeiksi.

Liikunta on hoidossa keskeistä. Sopivia lajeja ovat kävely, vesiliikunta, pyöräily, tanssi ja hiihto.

Lääkkeistä on jonkin verran apua muun hoidon tukena. Varsinaista fibromyalgia-lääkettä ei ole vielä kehitetty. Ensisijaisesti kokeillaan unen laatua ja mielialaa parantavaa lääkettä, kuten amitriptyliiniä (esimerkiksi Triptyl).

Myös uudempien masennuslääkkeiden on todettu lieventävän oireita. Tavallisista kipulääkkeistä on vain vähän apua, mutta jotkut ovat saaneet apua parasetamolista.

Lähde: Suomen Reumaliitto/professori Tom Pettersson

Tilaa uutiskirje

Tilaa uutiskirje niin saat ensimmäisten joukossa tiedon tarjouksista, uutisista, kilpailuista sekä paljon vinkkejä sähköpostiisi!

Jätä kommentti